Leikkaamalla järjestöjen rahoitusta Suomi sahaa oksaa työkykynsä alta
Migreeni koskettaa käsittämättömän suurta osaa työikäisestä väestöstä. Suomessa on varovaisesti arvioiden ainakin 850 000migreeniä sairastavaa, joista suurin osa on työikäisiä. Migreeniä sairastavista noin 80 prosenttia on naisia ja noin 75 prosenttia heistä on mukana työelämässä. Tutkimusten mukaan migreeni on 15–49-vuotiaiden naisten merkittävin toimintakykyä heikentävä sairaus.
Sirpa Hietaranta
Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja
Migreeni on työelämään, tuottavuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon vaikuttava neurologinen sairaus. Sen aiheuttama tautitaakka kansantaloudelle on niin merkittävä, että sitä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa sivuuttaa.
Mitä migreeni sitten maksaa? Suomessa migreenin taloudellisista vaikutuksista ei ole tehty selvitystä. Ruotsissa asiaa on selvitetty ja arvion mukaan migreenin vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle ovat n. 3,2 miljardia. Kyllä, luit oikein: 3,2 miljardia euroa joka vuosi.
Ruotsin hallitus on ryhtynyt toimiin ja sisällyttänyt sairauden hallitusohjelmaan vuonna 2022 ja käynnistänyt kansallisen tason valmistelun.
Migreenin esiintyvyys on kasvanut maailmanlaajuisesti n. 40 % viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Euroopassa sairaus koskettaa arviolta 41 miljoonaa ihmistä. Useissa Euroopan maissa migreenin taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu osana työvoiman saatavuutta, tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä koskevaa analyysia.
Tanska ja Saksa ovat tehneet laajoja taloudellisia vaikutusarvioita, ja Alankomaat on sisällyttänyt migreenin osaksi kansallista naisten terveysstrategiaa.
Entä Suomessa? Mitä meillä tehdään?
Näyttää siltä, että Suomessa asuvan naisen terveys on vihdoin pääsemässä tulevan hallitustyön agendalle. Tästä lämmin kiitos ministeri Sanni Grahn-Laasoselle, jonka kokoon kutsuma pyöreä pöytä nosti esiin tutkimukselliset ja rakenteelliset ongelmat: yleiset sairaudet, joista suurimpana migreeni, haastavat naisten työkykyä. Terveydenhuollon palvelut, diagnosointi ja tutkimus eivät jakaudu tasapuolisesti. Ilo huomata, että myös SDP:llä on aloitelistassaan naisten terveys, jonka yhteydessä myös migreeni on mainittu.
Kehysriihessä asia ei valitettavasti näkynyt mitenkään, päinvastoin. Sote-järjestöjen rahoituksesta on jo aiemmin päätetty leikata noin 140 miljoonaa euroa. Kehysriihen päätöksissä ilmoitettiin, että hallitus leikkaa järjestöiltä vielä 50 miljoonaa euroa lisää. Järjestöjen hallinnollista taakkaa olisi syytä keventää. Nyt käy kuitenkin päinvastoin: 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta puolet leikataan suoraan, mutta loput 25 miljoonaa on tarkoitus koordinoida järjestöille hyvinvointialueiden kautta, mikä lisää hallinnollista työtä entisestään.
Naisten terveyden edistäminen on tiiviisti kytköksissä sote-järjestöihin, jotka tuovat työllään miljoonia euroja työkykyä. Jokainen järjestöille osoitettu euro säästää tutkimuksen mukaan 1,4 euroa kunnilta ja valtiolta.
Migreeniyhdistyksessä tämän vuoden suurin fokus on työikäisissä ja migreenin taakan vähentämisessä työnantajilta. Tarjoamme helppoa ja maksutonta työkalua tähän. Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatti tuo muutoksia, joilla työkykyä saadaan parannettua ja sairauspäiviä vähennettyä.
Potilasjärjestönä toimimme myös tärkeänä linkkinä työpäiviä palauttaneiden lääkeinnovaatioiden saamiseksi sairastaville. Mahdollistamme potilaiden löytämisen tutkimuksiin ja tuomme viipymättä sairastaville tiedot uusimmista lääkkeistä. Olemme myös osa ketjua, joka tuo lääketutkimuksella kasvua Suomeen.
Kun naisten terveyttä ollaan nyt vihdoin nostamassa agendalle, on kriittisen tärkeää varmistaa terveyttä ja työkykyä tuottavien järjestöjen rahoitus. Migreeni on sairaus, joka heikentää naisten työkykyä enemmän kuin mikään muu sairaus maailmassa ja on sitä kautta valtava kuluerä kansantaloudelle.
Migreeni näkyy poissaoloina, keskittymiskyvyn laskuna sekä ennen kaikkea sairausläsnäolona, jolloin ollaan paikalla, mutta työteho on laskenut.
Jokainen euro, joka ehkäisee migreenin haittoja työelämässä, voi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tähän työhön Migreeniyhdistys keskittyy nyt, tavoitteenamme on palauttaa vuosien saatossa satoja miljoonia euroja työkykyä Suomelle lähes maksuttomin toimenpitein.
Jos aidosti haluamme parantaa naisten terveyttä, pidentää työuria ja nostaa tuottavuutta, järjestöt ovat tärkeä osa ratkaisua. Ne tuovat tutkimustiedon, vertaistuen ja käytännön työkalut sinne, minne julkinen järjestelmä ei yksin yllä: työpaikoille, koteihin ja arkeen.
Hallitukselle soisimme rohkeutta edistää naisten terveyteen ja työkykyyn liittyviä toimenpiteitä ja samalla viisautta nähdä yhteys Suomen kilpailukyvyn ja turhaan menetettyjen työpäivien välillä. Suomella ei ole varaa menettää työkykyä, joka olisi viisailla teoilla mahdollista säilyttää.