Siirry sisältöön

Lupa levätä, kuka myöntäisi?

Kuka päättää juuri sinun joulunviettotavastasi? Sinä, perhe yhdessä, kenties vanhempasi tai appivanhempasi? Vai onko kyseessä vanha vuosikymmeniä suvussa kulkenut perinne, jota pitää noudattaa, vaikka sitten oman hyvinvointisi kustannuksella?

Malla Hiltunen katsoo kameraan ja hymyilee. Taustalla näkyy pensaita. Kasvokuva.

Malla Hiltunen
Työkykykoordinaattori

Selviää sitä vähemmälläkin stressillä, sillä joulu tulee ja menee…

Joulurauha ja levollinen mieli. Kuinka monella on aidosti tällaiset fiilikset joulun alla ja kuinka monelle se on vain kaukainen haave? Joulun alla venytään ja ylletään uskomattomiin suorituksiin, joka saattaa jatkua vielä joulupäivien aikaan lukuisiin vierailuihin sukulaisten ja ystävien luona. Siinä voi olla joskus tavoiteltu rauha sekä kiireettömyys lepoineen aika kaukana. Eihän tässä tavassa viettää joulua ole mitään väärää, ei tietenkään, mutta siinä vaiheessa kannattaisi miettiä joulunviettotavat uusiksi, jos ne tuottavat enemmän stressiä ja väsymystä, kuin aitoa iloa ja rentoutumisen tunnetta.

Olisiko nyt oikea aika kokeilla jotain muuta, koska vallitseva tilanteemme pandemian suhteen ei ehkä suosi suuria perhejuhlia tai kyläilykierroksia? Miltä kuulostaisi leppoisa joulu omassa kodissa ilman lähtemistä minnekään?

Kuka päättää juuri sinun joulunviettotavastasi? Sinä, perhe yhdessä, kenties vanhempasi tai appivanhempasi? Vai onko kyseessä vanha vuosikymmeniä suvussa kulkenut perinne, jota pitää noudattaa, vaikka sitten oman hyvinvointisi kustannuksella? Monella on esimerkiksi kaunis tapa käydä viemässä aattona haudoille kynttilöitä edesmenneiden rakkaiden muistolle. Miksi tätä ei voisi tehdä vaikka edellisenä päivänä, koska nykyisin myydään paloajaltaan pitkäkestoisia kynttilöitä. Voisin melkein väittää, ettei ainakaan minun mummini tästä muutoksesta suuttuisi, vaan tyytyväisenä myhäilisi, kun en lähtenyt aattona enää säntäilemään hautausmaalle, vaan keskityin olemaan sen elossa olevan perheeni kanssa.

Sitten tämä ylenpalttinen siivoaminen ja muu hässäkkä. Ymmärrän, että on ihanaa, kun on puhdasta ja siistiä, mutta tarkoittaako se sitä, että juuri jouluviikolla pitää hammasharjan kanssa kuurata kodin joka ikinen nurkka katosta lattiaan. Kynttilänvalossa aattoiltana glögimuki kädessä kukaan ei huomaa, onko makuuhuoneen vaatekaapin ylin hylly pyyhitty vai ei. Ja toiseksi, oletko edes siellä kotona jouluna nauttimassa täysin kliinisen puhtaasta kodistasi?

Jouluhan on perinteisesti perhejuhlaa, jolloin pyritään kokoontumaan yhteisen aterian äärelle ja muistetaan lähipiiriä myös pienin lahjoin. Tämä lahjarumba onkin ihan oma lukunsa, enkä tarkoita pelkästään niiden hankkimista, joka sinällään voi olla näytöstä pahimmillaan. Olen törmännyt aattona monesti omassa lähipiirissä perheisiin, joiden aikataulu jouluaattona on minun silmissäni kaaosmainen. Aamulla viimeiset ostokset kaupasta, sitten alkaa lahjojen jakelu eli ajellaan ympäri maakuntaa toivottamassa hyvää joulua, sitten mennään syömään omille vanhemmille ja pakkohan se on vielä anoppilaankin ehtiä iltakahville. Ai niin, se haudoilla käynti meinasi unohtua, mihin väliin lämmitetään sauna ja entä joulupukin käynti? Yön tunteina raahaudutaan kotiin umpiväsyneenä ja mietitään, että näinköhän jaksaa aamulla nousta joulukirkkoon, mutta pakkohan se on, kun on aina ennenkin käyty. Sitten pitääkin rientää jo takaisin sinne anoppilaan, kun eilen käytiin siellä vaan kahvilla ja suuttuuhan se, jos ei syömässä käydä koko jouluna.

Yhtäkkiä huomaat joulun menneen, mitä jäi käteen… no toki kallisarvoista aikaa läheisten kanssa ja joulun perinteiden noudattaminen, mutta oliko se sitä, mitä halusit? Olisitko kerrankin halunnut viettää joulua kotona, istua aattoiltana omalla sohvalla viltin alla, herätä joulupäivään pirteänä ja kenties viettää koko päivän virallista pyjamapäivää välillä käyden kurkkaamassa jääkaapista, mitähän seuraavaksi napostelisi? Koskaanhan me emme ehkä tiedä, vaikka siellä anopin tai oman äidin mielessä pyörii sama stressiahdistus jokavuotisesta jouluperinteestä kutsua lapset perheineen syömään. Jos ei vaan uskalleta ehdottaa perinteiden uudistamista, vaikka oma hyvinvointi sitä edellyttäisi. Nyt siihen olisi mahdollisuus, ihan valtiovallan taholta suositeltuna.

Ole rohkea ja avoin! Olet oman itsesi asiantuntija. Tiedä, mitä haluat!

Omat joulustressin hälventämiskeinot: