Migreeni haastaa työelämän rakenteita

Työkyky ymmärretään yhä usein kaksijakoisesti: ihminen joko on tai ei ole työkykyinen. Tämä ajattelu ei vastaa sitä todellisuutta, jossa suuri osa ihmisistä elää ja työskentelee.

Sirpa Hietaranta
Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja

Migreeni on hyvä esimerkki sairaudesta, joka tekee näkyväksi perinteisen työkykyajattelun ongelmat ja samalla paljastaa työelämän rakenteelliset puutteet.

Työkyky on valittu kuluvan vuoden teemaksi Migreeniyhdistyksessä, koska suurin osa migreeniä sairastavista on mukana työelämässä ja vielä suurempi osa voisi olla, jos rakenteisiin kiinnitettäisiin huomiota ja työelämästä saataisiin migreeniystävällisempää.

Työkyky on jatkumo, ei on/off-tila. Migreeni ei tee tyhjäksi kenenkään osaamista, ammattitaitoa eikä motivaatiota. Sen sijaan se vaikuttaa hetkellisesti toimintakykyyn ja sen vaihteluun. Työkyky voi olla yhtenä päivänä hyvä ja toisena alentunut. Joskus työ onnistuu osittain, rajatusti tai eri tavalla kuin yleensä.

Silti tosiasia on, että migreenin vaikeimpia muotoa sairastavista ei ole mukaan tämän päivän hektiseen työelämään, ei edes työn mukautusten avulla. Heillä, joiden työkyvyn sairaus on vienyt, tulee olla oikeus päästä työkyvyttömyyseläkkeelle ilman kohtuutonta taistelua.

Nykyiset työelämän käytännöt tunnistavat huonosti toimintakyvyn vaihtelun. Osatyökykyisyydelle on liian vähän tilaa ja työkykyä mitataan usein läsnäolon tai työajan kautta eikä sen perusteella, mitä työssä on saatu aikaan. Migreeni ei asetu näihin raameihin. Työkyky ei ole pysyvä ominaisuus vaan tilannesidonnainen ja muuttuva käsite. Itse puhun mieluummin täsmätyökyvystä kuin osatyökykyisyydestä, mutta tämä on vielä vieras käsite työelämässä. Näin ei pitäisi olla. Meillä ei ole varaa pitää valtavaa reserviä täsmätyökykyisiä työntekijöitä ilman työtä samaan aikaan kun työvoimasta on pulaa, huoltosuhde on nousussa ja talouden pyörät pitäisi saada pyörimään.

Monet työelämän rakenteet perustuvat oletukseen tasaisesti suorituskykyisestä työntekijästä. Kiinteät työajat, avoimet työtilat ja jatkuva digitaalinen kuormitus ovat arkea monilla aloilla. Migreenin näkökulmasta nämä rakenteet ovat ongelmallisia. Työelämä ei ole riittävän joustava suhteessa ihmisten todelliseen toimintakykyyn.

Joka viides työikäinen sairastaa migreeniä. Tämän vuoksi olemme lanseeranneet Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Työelämään tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi mahdollisuus joustavaan työaikaan ja työn rytmittämiseen, etä- ja hybridityön aito hyödyntäminen, työtehtävien priorisointi ja muokkaaminen tilanteen mukaan sekä selkeät käytännöt osatyökykyisen työn tekemiseen ilman leimautumista.

Kirkas valaistus, melu, hajut, tauottomuus ja pitkä ruutuaika ovat tunnettuja migreenikohtauksia laukaisevia tai pahentavia tekijöitä, joihin on suhteellisen helppo vaikuttaa. Migreeniystävällisyys työelämässä ei ole sivuseikka; migreeni on niin yleinen sairaus, että käytännössä jokaisella työpaikalla on joku migreenistä kärsivä.

Migreeniystävällisyys työelämässä hyödyttää kaikkia. Kun työ joustaa, myös työkyky säilyy pidempään. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävämpää kuin ajattelu, jossa työntekijä joutuu sinnittelemään täysillä tai jäämään kokonaan pois.

Migreeni haastaa kysymään, miten työkykyä oikeastaan tulisi arvioida. Onko tärkeämpää se, milloin ja missä työ tehdään vai se, että työ tulee tehdyksi? Entä voisiko työelämä hyötyä ajattelusta, jossa joustot eivät ole erityiskohtelua vaan osa normaalia toimintaa?