Migreeniä sairastavien työkyvyn lukutaito
Migreeni on monimuotoinen ja yksilöllisesti oireileva sairaus, joka usein vaikuttaa myös työkykyyn. Niin migreeniä sairastavan kuin hänen esihenkilönsä voi olla haastava ymmärtää migreeniä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Sairaanhoitaja YAMK Hannele Leinosen opinnäytetyössä haettiin työkyvyn edistämiseen uutta näkökulmaa selvittämällä migreeniä sairastavien työkyvyn lukutaitoa ja muotoilemalla valmentavia kysymyksiä.
Työkyvyn tukeminen on tärkeää
Työkyvyn määritelmät vaihtelevat asiayhteyden mukaan, mutta pohjimmiltaan työkyvyssä on kyse työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Työkyky vaihtelee jossakin kohtaa elämää jokaisella.
Työkyvyn lukutaito on yhdistelmä työkykyyn liittyvää tietoa, ymmärrystä, motivaatiota ja käytännön valintoja. Työkyvyn lukutaidon avulla voidaan edistää kohtuullista työskentelyä ja hyvää palautumista. Se voi auttaa ihmistä tekemään työnsä terveempänä ja pidempään. Asiantuntijoiden mukaan työkyvyn tukea työpaikoilla on syytä vahvistaa. Vaikuttavassa työkykyjohtamisessa on keskeistä johdon ymmärrys työntekijöiden työkyvystä. Yksilöiden toimijuuden tukeminen työkykyyn liittyen on oleellista, sillä yksilöllä on päävastuu omien voimavarojensa ylläpitämisestä. Migreeni aiheuttaa usein työkyvyn haasteita. Migreenin kansanterveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat tutkitusti suuret.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää migreeniä sairastavien oman työkyvyn lukutaitoa ja työkykyä sekä esihenkilön roolia näiden tukemisessa. Tarkoituksena oli myös muotoilla migreeniä sairastavien työkyvyn lukutaitoa valmentavia kysymyksiä esihenkilöiden käyttöön.
Mikä on keskeisintä työkyvyn tukemisessa?
Opinnäytetyön tulosten perusteella migreeniä sairastavat osaavat lukea omaa työkykyään melko hyvin. Työkyvyn lukutaidon perustana näyttäytyy toimintakyvyn vaihtelun tunnistaminen. Migreeni vaikuttaa työkykyyn yksilöllisesti, mutta usein se on työkykyyn voimakkaasti vaikuttava sairaus. Puolikuntoisena työskentely on yleistä.
Migreeniä sairastavan työkyvyn edistämisessä merkittäviä tekijöitä ovat itsensä johtamisen taidot sekä migreenioireiden tarkkailu. Esihenkilön rooli migreeniä sairastavien työkyvyn tukemisessa voi olla merkittävä ja ennakoivan työkykyjohtamisen sekä vuorovaikutuksen merkitys suuri. Tulosten perusteella migreeniä sairastavat toivoivat esihenkilöltään ymmärrystä migreenin suhteen.
Opinnäytetyössä muotoiltiin ja pilotoitiin työkyvyn lukutaitoa valmentavia kysymyksiä, joiden arvioidaan voivan parantaa esihenkilöiden ja migreeniä sairastavien välistä ymmärrystä. Ne ohjaavat migreeniä sairastavaa pohtimaan ja sanoittamaan yksilöllistä oireiluaan sekä konkreettisia ratkaisu- ja tukimahdollisuuksia yhdessä esihenkilön kanssa. Valmentavien kysymysten käyttäminen voi lisätä ennakoivaa otetta ja ohjata löytämään työkykyä tukevia ratkaisuja arjessa myös työtä muokkaamalla.
Mitä migreeniä sairastava työntekijä voi itse tehdä?
Terveydenhuollon ammattilaisten migreeniosaamisessa, työkyvyn määrittelyissä sekä eri tukijärjestelmissä on opinnäytetyön tulosten perusteella kiistämättä puutteita ja epäkohtia, jotka aiheuttavat migreeniä sairastaville joskus mahdottomilta tuntuvia tilanteita. Migreenistä johtuvat toistuvat sairauspoissaolot tai toisaalta kohtauksen aikana töissä sinnittely voivat muodostaa työelämässä noidankehän, jonka katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää. Oman oireilun lukeminen ja sanoittaminen sekä aktiivinen avun hakeminen ovat korvaamattomia kestävän työkyvyn rakentamisessa.
Koska migreeni on niin monimuotoinen ja yksilöllinen sairaus, on sitä sairastavan avoimuus sairaudestaan ja kohtauksi provosoivista tekijöistä erityisen tärkeää työkykyä tukevien tekijöiden ja ratkaisujen löytämiseksi myös työpaikan arjessa. Esihenkilön on tällöin mahdollista antaa paras mahdollinen tuki migreeniä sairastavan työkyvylle. Vastapuolen ymmärryksen syntyminen vaatii avoimuutta ja kykyä sanoittaa omaa oireilua ja tilannetta. Sanoittaminen on taito, jota voi harjoitella.
Mitä esihenkilö voi tehdä?
Ihmisläheinen ja ennakoiva työkykyjohtaminen sekä aidosti alaisistaan kiinnostunut esihenkilö voivat olla myös migreeniä sairastavien kestävän työkyvyn rakentamiselle suurena tukena, mutta työkyvystä työpaikalla puhuminen on suomalaisille edelleen herkkä aihe. Esihenkilö voi sensitiivisesti ja systemaattisesti työkyvystä kysymällä tehdä työkykypuheesta arkipäiväisempää. Näin toimien hän voi myös kasvattaa psykologista turvallisuutta työyhteisössä työkykyasioista puhumisen suhteen ja vahvistaa varhaista otetta työkyvyn tukemiseen.
Työkykyä koskevien kysymysten osoittaminen työyhteisössä vain migreeniä sairastaville ei kuitenkaan ole tasapuolista tai perusteltua, mutta migreeniä sairastavat toimivat aiheesta erinomaisena esimerkkinä. Valmentavat kysymykset työkykyyn liittyen kuuluvat sovellettuina kaikille.
Myös kysyminen on taito, jota voi harjoitella. Olettamisen sijasta kannattaa kysyä ja kuunnella, miten työntekijä oman tilanteensa näkee.
Negatiivinen kierre on katkaistava
Nykypäivän työelämän vaatimuksiin vastatessaan myös migreeniä sairastava voi toistuvasti ylittää voimavaransa, jolloin herkästi kehittyy noidankehämäinen tilanne, jossa migreeni voi kroonistua. Tämän negatiivisen kierteen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä hoidosta vastaavan tahon ja esihenkilön kanssa on ensiarvoisen tärkeää niin työkyvyn kuin elämänlaadunkin kannalta. Työn kuormitustekijöiden huomioimisen lisäksi on tärkeää tiedostaa elämän kokonaiskuormituksen merkitys. Palautumisesta huolehtiminen voi ennaltaehkäistä työkykyä uhkaavan noidankehän muodostumista.
Varhaista otetta työkykyyn on syytä lisätä niin työntekijöiden omassa kuin esihenkilön, työyhteisön, organisaation ja yhteiskunnankin toiminnassa. Mikä olisi sinun kohdallasi ensimmäinen pieni askel kohti tasapainoa?

Työkyky on moniulotteinen käsite. Työterveyslaitoksen työkykytalo kuvaa työkykyä neljänä talon kerroksena ja sitä ympäröivinä tekijöinä.
Hannele Leinonen
Artikkeli perustuu kirjoittajan YAMK-opinnäytetyöhön ”Migreeniä sairastavien työkyvyn lukutaito – Kehittämisehdotus Suomen Migreeniyhdistykselle”, XAMK 2023. Opinnäytetyö ja siinä käytetyt lähteet löytyvät kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöarkistosta www.theseus.fi(siirryt toiseen palveluun) .
Artikkeli julkaistu Aura-jäsenlehdessä 1/2023. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi!