Migreenikohtauksen pitkittyminen täytyy saada poikki

Migreenikohtauksen pitkittyminen yli kolmeksi vuorokaudeksi tai kohtaushoidon toimimattomuus voivat ajaa tilanteeseen, jolloin kohtauksen katkaisemiseen täytyy saada apua. Mitä pitkittyneiden migreenikohtausten taustalla on ja mitkä keinot auttavat kohtauksen katkaisussa?

Jo pitkään migreeniä ja päänsärkysairauksia hoitanut neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti kertoo, että migreenin kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään.

– Aina on syytä reagoida, jos on ongelmia migreenin kanssa, Keski-Säntti painottaa.

Itselle sopiva kohtaushoito, tarvittaessa estolääkitys sekä lääkkeettömät itsehoitokeinot ovat tärkeä osa migreenin hoitoa.

– Jos kohtaus ei näillä keinoilla katkea, täytyy hakeutua päivystykseen.

Pitkittynyt migreenikohtaus

Keski-Säntti lähestyy migreenikohtauksen pitkittymisen määrittelyä diagnostisten kriteerien lähtökohdista. Migreenikohtauksen kesto on neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Jos kohtaus kestää yli kolme vuorokautta, migreenikohtaus on pitkittynyt. Tilanne on hieman erilainen, jos migreenin kohtaushoitoon on lääkitys.

– Jos ja kun lääkehoidon tavoitteena on kohtauksen katkeaminen viimeistään kahden tunnin kohdalla, niin voi ajatella, että kaikki sen ajan ylittävät kohtaukset ovat pitkittyneitä migreenikohtauksia, Keski-Säntti pohtii.

Pitkittyneellä migreenikohtauksella ja kroonistuneella migreenillä on eroa.

– Pitkittynyt kohtaus kestää yli kolme päivää ja krooninen on kyseessä, jos päänsärkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Keski-Säntti kuitenkin toteaa, että pitkittyneet migreenikohtaukset ja kroonistunut migreeni voivat liittyä toisiinsa.

– Pitkittyneet kohtaukset johtavat herkästi migreenin kroonistumiseen. Vaikka kuukauden sisällä olisi vain viisi kohtausta, mutta ne kaikki kohtaukset kestävät kolme päivää, niin se tekee viisitoista migreenipäivää. Silloin puhutaan kroonisesta migreenistä.

– Kohtauksen kestoa voidaan saada lyhennettyä tehokkaalla ja toimivalla kohtauslääkityksellä. Se parantaa huomattavasti tilannetta.

Harvemmin on sellainen tilanne, että kroonisen migreenin osalta olisi vain yksittäisiä migreenikohtauksia. Keski-Säntin mukaan päänsärkypäiväkirja paljastaa krooniseen migreeniin liittyvät useat peräkkäiset kohtauspäivät.

Pitkittyneen kohtauksen taustatekijät

Keski-Säntin kokemuksen mukaan keskeisin syy migreenikohtauksen pitkittymisen taustalla on tehoton kohtauslääkitys.

– Silloin herkästi käy niin, että lääkkeet vain lievittävät päänsärkyä ja muita oireita eikä kohtaus katkea.

Lääkkeiden teho on Keski-Säntin mukaan parhaimmillaan heti kohtauksen alkaessa. Alkuvaiheen tehokas hoito estää kohtauksen pitkittymisen.

– Ei saisi jäädä miettimään, onkohan tämä migreeniä ja ottaa ensin ei niin tehokasta lääkettä ja katsoa auttaako se ja siirtyä sitten tehokkaampiin lääkkeisiin. Lääkkeet eivät tahdo enää toimia myöhäisemmässä vaiheessa.

– Eikä pitäisi tyytyä siihen, että lääke auttaa vähän. Tavoite täytyy olla korkealla, eli että kohtaus loppuu.

Keski-Säntti muistuttaa myös kuukautismigreenin aiheuttavan usein pitkään jatkuvia kohtauksia. Hoidosta on tärkeä keskustella lääkärin kanssa.

– Se kestää aika usein vähintään kolme päivää, mutta voi kestää viikon tai pidempäänkin.

Estolääkityksen aloitus on tärkeää tehdä oikea-aikaisesti. Migreenitilanteen ei tarvitse olla siinä kohtaa jo sietämätön.

– Lähtökohtana on se, että jos migreenipäiviä on vähintään kolme tai neljä kuukaudessa, estolääkitystä pitäisi miettiä. Riittävän ajoissa aloitettu estolääkitys ei päästä migreeniä aktivoitumaan, jolloin se saadaan paremmin kuriin.

Migreenikohtauksen lääkehoito on tärkeä osa migreenikohtauksen pitkittymisen ennaltaehkäisyä, mutta Keski-Säntti huomioisi myös muita tekijöitä.

– Täytyy katsoa, onko se tilanne semmoinen, että ihminen ottaa vain lääkettä ja jatkaa arjen paahtamista normaaliin tapaan. Lääkehoito ei yksin riitä, Keski-Säntti muistuttaa.

– Kohtaushoitoon kuuluu oleellisesti lepo. Kohtaus voi pitkittyä sen takia, että ei malteta jäädä kotiin tai muuten levätä. Aina lepo ei ole mahdollista, mutta se olisi hyvä pyrkimys. Lääkkeen voimalla ei pitäisi koittaa sinnitellä päivää loppuun. Omia lääkkeettömiä itsehoitokeinoja on tärkeää etsiä ja kokeilla. Keski-Säntti kertoo esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoitusten voivan helpottaa oloa.

Mitä päivystyksessä tapahtuu?

Päivystykseen on hyvä hakeutua silloin, kun lääkehoito ja itsehoitokeinot eivät auta tai kohtaus on kestänyt yli kolme vuorokautta.

– Pitkittyneessä kohtauksessa haasteena on muun muassa se, että lääkkeet eivät tahdo imeytyä kunnolla ja sen takia tehokkaampi vaihtoehto on antaa lääkkeet suonensisäisesti.

Päivystykseen voi hakeutua esimerkiksi soittamalla päivystysapunumeroon, ottamalla yhteyttä päivystykseen tai menemällä sinne suoraan. Jos migreenikohtaus tai sen pitkittyminen on raju ja poikkeaa selkeästi totutusta, voi soittaa hätänumeroon.

Ennen hoidon aloitusta päivystyksessä arvioidaan erotusdiagnostiset asiat eli varmistetaan, että kyseessä on migreeni.

– Siinä on tärkeä kysellä tarkkaan, että mikä se tilanne on. Eli miten päänsärky on alkanut ja liittyykö siihen jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

– Myös jo kohtauksen katkaisemiseksi käytetyt lääkkeet tarkistetaan, sillä ne voivat vaikuttaa lääkevalintaan. Lisäksi jotkin muut sairaudet estävät käyttämästä joitain lääkkeitä.

Migreenin Käypä hoito -suosituksesta tulee ilmi päivystyksessä käytetyt keinot katkaista pitkittynyt migreenikohtaus. Suositukset perustuvat tutkimusnäytön lisäksi kokemustietoon.

Taulukossa mainittujen keinojen lisäksi deksametasonia voidaan harkita kohtauksen uusimisen estoon. Myös valproaatin, magnesiumin, parasetamolin, droperidolin, haloperidolin ja takaraivohermopuudutuksen käytöstä on jonkin verran näyttöä.

Keski-Säntti luettelee myös Käypä hoito -suosituksen ulkopuolisia keinoja kohtauksen katkaisuun. Näiden hoitojen saatavuudesta ei ole varmuutta kaikkialla.

– Perinteisesti on käytetty niin sanottua färkkilän tippaa. Se on edelleen ihan hyvä hoitovaihtoehto eikä siihen tarvitse liittyä pitkää tiputuksessa oloa. Mahdollisia hoitoja ovat myös esimerkiksi magnesium infuusio ja epilepsialääkkeet.

Vinkkejä päivystyskäyntiä varten

Päivystykset ovat usein ruuhkaisia ja migreenikohtauksen katkaisun keinoissa on vaihtelevuutta alueittain. Omalta lääkäriltä voi pyytää päivystyskäyntien varalle omiin tietoihin merkinnän kohtauksen katkaisemiskeinoista.

– Itse sitä kyllä harrastan. Se on minun mielestäni tosi suositeltava toimintatapa lääkärille, Keski-Säntti vakuuttaa.

Kirjauksen olemassaolo helpottaa kaikkien tilannetta.

– Suosittelen kirjauksissa sitä, mikä on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi kyseisellä ihmisellä. Akuuttia tilannetta hoitavalle lääkärille se on helpompaa, kun on ylhäällä keino, mikä voi toimia. Siitä saa vahvistusta, että näin voi toimia. Moni ei välttämättä tiedä kaikkia olemassa olevia vaihtoehtoja.

Keski-Säntti huomauttaa, ettei keino ole täysin aukoton. Kirjaus voi upota muiden tietojen alle ja sen näkymiseen vaikuttaa myös käytössä olevat potilastietojärjestelmät. Kirjauksen voi kuitenkin tulostaa itselle tai napata siitä näyttökuvan.

– Kun kohtauksen kourissa menee päivystykseen niin sitä ei välttämättä kauhean selkeästi itse saa selitettyä, että mikä hoito on auttanut. Dokumentteja ei välttämättä tarvitse lähteä etsimään kirjausten syövereistä, kun potilaalla on ne itsellään mukana.

Kehitettävää löytyy

Pitkittyneen migreenikohtauksen vuoksi päivystyksessä käyneiden ihmisten kokemukset ovat vaihtelevia eivätkä asiat aina etene sujuvasti. Keski-Säntti kertoo esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalapäivystyksellä voivan olla erilaisia valmiuksia hoitaa pitkittyneitä kohtauksia.

Keski-Säntin työpaikalla Terveystalossa on käytössä migreenikohtauksen pitkittymistä varten hoitoprotokolla, jonka hän soisi laajenevan eri tahoille.

– Vaikka päivystävät lääkärit vaihtuvat ja vaikka heillä ei olisi tietoa tai kokemusta, niin aina löytyy hoitoprotokolla, jonka mukaan toimitaan. Myös hoitajat tietävät tästä.

Migreeni ja sen hoito on ollut enemmän esillä uusien hoitomuotojen myötä ja se on tuonut mukanaan lisää koulutusta aiheesta.

– Jatkossa voisi panostaa enemmän päivystävien paikkojen valmiuteen kohtaushoidon osalta. Lisätä tietoa siitä, millaisia pitkittyneen kohtauksen katkaisuvaihtoehtoja on olemassa. Kun tietoa jalkauttaa enemmän terveyskeskustasolle niin kohtaushoito olisi helpompaa, Keski-Säntti päättää.

Artikkeli julkaistu Aura-​​jäsenlehdessä 1/2025. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi!