Migreeniverkosto haluaa parantaa migreeniä sairastavien asemaa työpaikoilla – lanseeraa sertifikaatin työnantajille

“Kun työoloja kehitetään, migreenin aiheuttamat poissaolot vähenevät ja työntekijän työkyky ja -tehokkuus paranevat. Samalla migreenin aiheuttamat kustannukset työnantajille ja koko yhteiskunnalle vähenevät. Sertifikaatista on hyötyä kaikille työyhteisössä, ei pelkästään migreeniä sairastaville työntekijöille”, kommentoi Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

Suomen Migreeniyhdistyksestä ja lääkealan yrityksistä koostuva Migreeniverkosto* tuo Migreeniystävällinen työpaikka –sertifikaatin kaikkien työnantajien käyttöön Migreeniviikolla 8.-14.9.2025. Sertifikaatin tavoitteena on parantaa migreeniä sairastavien työntekijöiden asemaa työelämässä.

Sertifikaatti on kokonaan uusi aloite, jonka avulla tavoitellaan työelämän rakenteiden muuttamista migreeniystävällisemmiksi. Sertifikaatti tarjoaa työnantajille konkreettisia työkaluja migreenin huomioimiseen ja edistää avointa keskustelua sairaudesta työpaikoilla.

Migreeni aiheuttaa työelämässä mittavia ongelmia – 94 prosentilla sairaus vaikuttaa työntekoon

Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jota sairastaa arviolta noin 700 000 suomalaista. Suurin osa migreeniä sairastavista on työelämässä. Tutkimusten mukaan migreeni on erityisesti työikäisten (15-49-vuotiaat) naisten keskuudessa tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus.

Migreeniyhdistyksen vuodenvaihteessa 2023–2024 teettämän kyselyn mukaan jopa 94 prosenttia vastanneista kertoo migreenin vaikuttavan työntekoon. Kaksi kolmesta työnantajasta kertoo migreenin aiheuttavan haasteita työpaikalla. Vaikutuksia työhön ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, työtehon lasku ja sairauspoissaolot. Haasteina on koettu myös työyhteisön osoittama ymmärryksen puute sairautta kohtaan sekä se, että sairaudesta ei uskalleta puhua.

Sairauspoissaolojen lisäksi kustannuksia tuo sairausläsnäolo, eli se, että migreeniä sairastavat työskentelevät migreenikohtauksen aikana. Sairausläsnäoloilla on kustannuksia alentuneen työtehon myötä.

“Kun työoloja kehitetään, migreenin aiheuttamat poissaolot vähenevät ja työntekijän työkyky ja -tehokkuus paranevat. Samalla migreenin aiheuttamat kustannukset työnantajille ja koko yhteiskunnalle vähenevät. Sertifikaatista on hyötyä kaikille työyhteisössä, ei pelkästään migreeniä sairastaville työntekijöille”, kommentoi Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

Sertifikaatin myötä työnantaja sitoutuu konkreettisin tekoihin

Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatissa organisaatio saa itselleen listan migreeniystävällisistä teoista, joista jokainen työnantaja valitsee sille sopivat kohteet ja sopii konkreettisten parannusten toteuttamisesta.

Teko voi olla työantajalle pieni, esimerkiksi valaistukseen, ergonomiaan tai työkuormaan liittyvä asia, mutta migreeniä sairastavalle työntekijälle olennainen muutos työympäristössä. Kaikilta työnantajilta vaaditaan sitoutumista konkreettisten tekojen edistämiseen sekä avoimen keskustelukulttuurin luomista migreeniin liittyen.

Kriteerien toteutusta seurataan säännöllisesti ja sertifikaatin säilyttääkseen työnantajan tulee raportoida tekemistään toimenpiteistä.

Vuoden kestänyt pilotointi toi lupaavia tuloksia sertifikaatista

Pilottijaksolla oli mukana kolme yritystä: IT- ja liiketoimintakonsulttiyhtiö CGI, eläkevakuutusyhtiö Veritas sekä digi- ja markkinointitoimisto MEOM. Pilottijakson tavoitteena oli testata sertifikaatin toimivuutta kolmen eri kokoisen ja eri aloilla toimivan työyhteisön kohdalla.

Pilottiyritysten henkilöstölle toteutetun aloitus- ja päätöskyselyn perusteella kaikissa kolmessa yrityksessä tapahtui myönteistä kehitystä jokaisen valitun kriteerin osalta. Sertifikaattia kiiteltiin kyselyssä myös siksi, että se lisää työnantajan ja muiden työntekijöiden ymmärrystä migreenistä sekä huomioi aiempaa paremmin migreeniä sairastavat työntekijät. Jakson päättyessä henkilöstön tietoisuus aiheesta oli lisääntynyt parhaimmillaan jopa 40 prosentilla.

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että myös ne, jotka eivät sairasta migreeniä, ovat saaneet kokeilusta hyötyjä esimerkiksi valaistus- ja tuoksuherkkyyden vuoksi.

Pilottiyrityksissä sertifikaatti toi vuoden aikana konkreettisia muutoksia työskentely-ympäristöön.

”On ollut ilo nähdä migreenitietouden lisääntyvän työyhteisössä sekä esihenkilöiden että työntekijöiden keskuudessa. Veritaksen pilottiin valitsemat kehityskohteet ovat parantaneet työhyvinvointia ihan kaikkien, ei pelkästään migreeniä sairastavien, osalta”, kertoo Veritas.

”Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatti on meille tunnustus työstämme kohti entistä paremmin voivaa työympäristöä. Sertifikaatin myötä migreenitietoisuus on lisääntynyt organisaatiossamme, ja olemme saaneet myönteistä palautetta siitä, että migreeniä sairastavien tarpeet kuullaan ja teemaa edistetään. Konkreettisesti edistämme hyvinvointia ja migreenikkojen elämänlaatua mm. hybridityön, työajan joustojen, taukojen ja hyvinvointituokioiden avulla. Hyvinvointia vahvistamme myös hajustettomuuteen kannustamalla, panostamalla kognitiiviseen ja fyysiseen ergonomiaan sekä tukemalla mielenterveyttä.” sanoo Laura Sormunen, hyvinvointijohtaja CGI:ltä.

“Ensimmäiset sertifikaatit on myönnetty vuoden kestäneellä pilottijaksolla mukana olleille yrityksille. On hienoa, että saamme nyt sertifikaatin kaikkien Suomessa toimivien työnantajien käyttöön”, sanoo Hietaranta.

Sertifikaattiin voivat lähteä mukaan kaikenkokoiset työnantajat ilmoittamalla kiinnostuksesta Suomen Migreeniyhdistykselle, joka ohjeistaa prosessissa eteenpäin. Lisätietoja sertifikaatista sekä migreeniystävällisestä työelämästä löytyy täältä.

Lähteet:

Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi(siirryt toiseen palveluun)

Migreeniyhdistyksen kohderyhmäkysely, 2024. Kyselystä saa lisätietoja Suomen Migreeniyhdistykseltä: https://migreeni.org/yhteystiedot/

*Migreeniverkostoon kuuluvat Suomen Migreeniyhdistys sekä lääkealan yritykset AbbVie, Lundbeck, Pfizer ja Teva.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: