Stressinhallintaa voi harjoitella – “Kehon kautta kohti rentoutta”

Tiia Knuutinen

18.2.2019

Milloin viimeksi pysähdyit kuuntelemaan kehosi tarpeita? Viisas kehomme antaa meille viestejä päivittäin, mutta usein ohitamme ne kiireisen arjen keskellä. Esimerkiksi epämääräinen ahdistuneisuus, lihasjumit ja kiihtynyt sydämen syke voivat olla merkkejä kehon pitkittyneestä stressitilasta. Stressi on monella myös yksi merkittävin migreenikohtauksen laukaisija. Ylivirittynyt keho alkaa oireilla, jotta ymmärtäisimme pysähtyä ja hiljentää tahtia.

Moni kaipaa keinoja, joiden avulla rentoutua ja voida paremmin. Esimerkiksi joogasta ja Mindfulness-kursseista on tullut viime vuosina hyvin suosittuja. Mielen hyvinvointia kannattaakin lähestyä kehon kautta.

Kannamme kehossamme koko elämäämme. Nykyhetken stressin lisäksi kehossamme voi olla jännityksiä ja käsittelemättömiä tunteita vuosien tai jopa vuosikymmenien ajalta. Jos elämässä on tapahtunut joskus jotain traumaattista, on se voinut aiheuttaa kehoon pitkittyneen stressitilan.

Elämme aikakautta, jossa arvostetaan tehokkuutta ja aktiivista elämäntapaa. Moni kokee, ettei aika ja resurssit yksinkertaisesti riitä kaikkien vaatimusten täyttämiseen. Pahimmillaan stressi aiheuttaa tunteen kontrollin menettämisestä.

Miten hiljentää tahtia?

Aina emme voi vaikuttaa ulkopuolisiin olosuhteisiin, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme niihin. Muutos lähtee aina itsestä sisältäpäin. Ensimmäiseksi on tärkeää pysähtyä ja tiedostaa tämän hetkinen olotila.

Istu alas, sulje silmät. Havainnoi hetki hengitystä ja kehoa. Mitä huomaat?

Jos stressitila on pitkittynyt, ensimmäinen tunne saattaa olla epämiellyttävä levottomuus. Moni kokeekin pysähtymisen ja meditaatioharjoitukset hankaliksi. Pysähtyminen nostaa näkyväksi sivuun työnnettyjä tunteita.

Seuraavaksi on tärkeää olla itselleen myötätuntoinen. Moni hätääntyy huomatessaan, kuinka stressaantunut on ja ahdistuu siitä vain lisää. “Olen niin stressaantunut, että en osaa enää edes rentoutua”, on yleinen ajatus.

Pysähtymisellä ei siis kannatakaan tavoitella rentoutumista. Kaikenlainen pyrkiminen on syytä unohtaa. Pysähtyminen antaa meille mahdollisuuden kuunnella kehomme viestejä. Mitä tarvitsen juuri nyt? Ehkä lepoa, ehkä liikuntaa tai sittenkin lämmintä halausta.

Kun opimme pysähtymään ensin itsemme äärelle, osaamme pysähtyä paremmin myös läheistemme kanssa. Läsnäolon taidot vahvistuvat ja se vaikuttaa positiivisesti myös ihmissuhteisiin.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Päänsärky-lehdessä 2/2018.


Älä jää yksin!

Olemme tukenasi, liity jäseneksi tästä