Yhdenvertaisuuden edistäminen parantaa koko työyhteisön viihtyvyyttä

Reea Viitasalo
Migreeniyhdistyksen viestintäkoordinaattori

Minna Canthin päivä on otollista aikaa tasa-arvokysymysten esiin nostamiselle, vaikka yhdenvertaisuus tulisikin nivoa osaksi jokaisen arkea.

Tärkeä osa yhdenvertaisuutta on saavutettavuuden huomioiminen, esteettömyys ja yhtäläisten toimintamahdollisuuksien takaaminen. On kuitenkin hyvä muistaa, että esteettömyyskysymykset koskettavat myös heitä, joilla ei ole päällepäin näkyvää fyysistä vammaa.

Migreeni on yleisin neurologinen sairaus, ja silti se jää työelämässä helposti näkymättömäksi. Se on tautitaakaltaan merkittävin 15–49-vuotiaiden naisten elämää ja työkykyä haittaava sairaus. Samalla migreeni on alidiagnosoitu ja heikommin tunnistettu ja tutkittu sairaus, jonka vaikutukset näkyvät suoraan työkyvyssä. Migreenin asema erittäin yleisenä, vakavasti toimintakykyä alentava ja yleisimmin naisiin kohdistuvana sairautena on aika ottaa vakavasti.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajaa arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Lain tavoitteena on yhtäläisten toimintamahdollisuuksien takaaminen työntekijöille. Tällaisina toimina on Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilla listattuna esteettömän liikkumisen varmistaminen, tulkkipalvelut, erikielisten esitteiden tuottaminen ja saavutettavien viestintäkanavien käyttäminen.

Miten voidaan huomioida heidät, joiden sairaus ei näy päällepäin? Heidät, jotka sinnittelevät puolikuntoisina työssä, kärsivät lamaannuttavasta kivusta ja uupuvat sen kroonistuessa?

Migreeniä ja päänsärkysairauksia sairastavien huomioinen työympäristössä ei vaadi kohtuuttomia toimenpiteitä. Se voi tarkoittaa mahdollisuutta työskennellä hiljaisemmassa tilassa, tehdä etätöitä tai säätää valaistusta. Pienetkin muutokset ovat migreeniä sairastavalle merkittäviä. Samalla ne ovat esimerkkejä siitä, miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää käytännössä.

Vammaisaktivisti ja kirjailija Riikka Leinonen, sisustusarkkitehti Leena Raudaskoski ja graafinen suunnittelija Kiira Keski-Hakuni kiteyttävät olennaisen esteettömyydestä Helsingin Sanomien kirjoituksessaan 11.2.2026:

Esteettömyys palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, eikä sitä tulisi typistää edullisimmaksi tavaksi täyttää valaistussuositukset julkisissa tiloissa.

Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen palvelee koko työyhteisöä. Se syntyy kysymällä, kuuntelemalla ja tekemällä tarkoituksenmukaisia parannuksia työympäristössä. Migreeniystävällisen työpaikka -sertifikaatin tärkein tavoite on, että työpaikoilla uskallettaisiin puhua migreenistä avoimesti. Samalla avoin keskustelukulttuuri voi lisätä työntekijöiden psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Tasa-arvon edistäminen voi olla muutakin kuin yhdenvertaisuussuunnitelman printti, joka käydään läpi kerran vuodessa. Se voi parhaimmillaan olla työssä viihtymisen lisääntymistä, keskustelukulttuurin parantumista ja turvallisuuden tunnetta työyhteisössä.